Taas on oltu vuosi lisää testoilla niin vois kai vähäsen noteerata eroja vuoden takaseen.

Pieni recap mitä täs ny on tapahtunu kuluneen vuoden aikana...
Joulukuussa (2013) käväsin Helsingissä second opinionissa ja hetu vaihtu alkuvuodesta, siinä syssyssä napsahti erityiskorvattavuus eli vaihdoin Nebidoon mikä oliki alusta asti tähtäimessä. Oon ollu tosi tyytyväinen tähän. Piikkipäivä on 12 viikon välein.
Kesäkuussa käväsin kohdun ja munasarjojen poistossa (esikäynti oli joskus alkuvuodesta). Mullehan tää tehtiin avoleikkauksena koska ei ollu kirurgia joka ois osannu tehä operaation pelkän tähystyksen turvin ilman mahollisuutta nakata poistettua tavaraa pihalle ton ns. alaoven kautta. Eihän tästä oikeestaan muuta seurannu ku useampi päivä sairaalassa ja yksi isompi arpi (JOKA SAATANA ON PARANTUNU PAREMMIN KU MASTEKTOMIA-ARVET) mikä ei ees näy mihinkään.
Näillä näkyminhän tää mun kirurginen prosessi on tässä, en koe tarvetta jatkaa genitaalikirurgiaan. Mun henkilökohtanen näkemys on se että minä ku oon mies niin tää on miehen vartalo eli samaa rataa myös tuo privaattialue on myös miehen, joskin vaan epätyypillinen. Mutta naisen värkit ne ei oo, hah.
 

• Karvaosasto

Meni sitte melkeen pari vuotta kasvattaa se perkeleen pornoviiva. Tai no, tupsu. Se on vaan tos navan kohalla semmonen pöf. Ehkä se vielä tästä kasvattaa sillan ja muodostaa kokonaisen polun. Toivossa on hyvä elää.
Muuten tää karvaantuminen onki ollu olematonta tai niin hidasta ettei sitä huomaa. Jaloissa on aika komiat karvamatot.

• Parta/Naamakarvat

AMISVIIKSET. Eihän tähänkään menny ku vaan se melkeen kaks vuotta, jumalauta. Plus! Mulla on alahuulessa, aivan lävistysreiän vieressä yksi tumma karva. Eipä silti, nää ei ees tunnu vielä kunnon partakarvoilta, lähinnä samalta ku nuo paksut tummat karvat jaloissa yms. Kyllä tää tästä. Mutta mulla on silti paremmat viikset ku yhellä päälle kolmekymppisellä kaverilla joka siis on ihan cis-dude.

• Lihakset/paino ym fyysinen muutos

...Joo, ei puhuta niin lihaksista mitään. Tai jos puhutaanki niin sanotaanko että suojelen vatsalihaksiani yhellä isolla semmosella. Hupsista?
No ei, mun paino on vakiintunu siihen kuudenkympin hujakoille mikä ny on mun mielestä ihan passeli paino ku pituutta on about 164cm. Mikä on muute melkeenpä sentin enemmän ku ennen testoja! Oon aika varmasti kasvanu ton verran pituutta tai sitte vaihtoehtosesti muut on kutistunu. Kallistun ensimmäisen vaihtoehdon puoleen.

• Akne

Eihän täs ny käy kieltäminen, sitä on edelleen mutta tilanne on huomattavasti parempi ny ku oon siirtyny Nebidolle. Epäilen vahvasti Sustan olleen pääsyyllinen siihen akneräjähdykseen. Ei oo enää jatkuvasti koko naamavärkki punasena. Toisekseen, (maito)suklaa ei sovi mulle enää yhtään. Syön pienenki murusen ja naama on ku ruttonen kuplamuovi. Onneks en ees oo mikään suuri suklaan ystävä mutta kyllä se snickerssi olis sillon tällön ihan kiva...
Jonku aikaa sitte se ny taas meinas revetä käsistä mutta se liitty stressiin, meni ei niin vahvasti.

• Ääni

Jaa-a, vaikia sanoa mutta kyllä se taitaa miehen tasoissa olla. Ei se ainakaan tunnu enää ryssivän mitään läpimenoja tai muutakaan. Mutta oon huomannu oppineeni "käyttämään" sitä paremmin. Vuosi sitte en osannu huutaa. Ei se vaan onnistunu, tuli huomattua se Power Parkissa. Nykyään pelittää seki puoli.

• Päänsisäset muutokset

Sitä samaa, sitä samaa. Viilipytty, jolla on kuitenki perhanan lyhyt pinna. Lyhyempi ku aiemmin itteasias mutta enää ei stressaa niin helposti. Pinnan lyhyyden huomaa vaan joissaki pikkujutuissa ku ei onnistukaan heti.
Itkuherkkyys on kadonnu jonneki hevonsuohon mutta kyllä se tippa tulee silmään välillä mutta ne onki sitte ihmeellisiä asioita. Luontodokkareita, pelejä tai leffoja, mitä helvettiä?

• Sosiaaliset aspektit

Tätä ei viimeks ollukaan mutta nytpäs on, hähää. Pakko oli lisätä ku on tullu huomattua eroavaisuuksia.
Näin suomea solkkaavana suomalaisena Suomessa on vähä vaikea päätellä läpimenevyyttään ku puheesta puuttuu nää sukupuolitetut pronominit plus nää sir ja ma'am, niin se menee pitkälti rivien väliin tuijotteluks sosiaalisissa tilanteissa. Mitä ny oon niihin väleihin kurkkinu niin läpimeno tuntus olevan aika sujuvaa tätä nykyä. Veikkaan että eniten on auttanu ääni. Ei ollu paljoa hyötyä aikanaan miehen nimestä jos ääni tuliki sopraanona pihalle. Työkkärin uravalmennuksessa sovin hienosti siihen jätkäporukkaan ilman mitään kyseenalaistuksia. Oli muute aika hieno tajuta se.
On kans tullu huomattua että ihmiset suhtautuu ihan eri tavalla nykyään. Melkeen vois sanoa että mut otetaan enemmän tosissaan tätä nykyä ku sujahdan sinne mies-lokeroon ongelmitta. Toisaalta tää on pirun siistiä mutta toisaalta taas sitte aika perseestä ku tajuaa paremmin tän male priviledgen pitävän oikeesti paikkansa.
Käväsin täs yks päivä taas paikasellisessa versiossa Fantasiapeleistä ja se porukka siellä ny on aika miespainotteista niin semmosten about 10 vakioasiakasvuoden aikana tullu huomanneeks että ne suhtautuu vähä varauksella naisväkeen (en ny viitti ruveta stereotypisoimaan sitä porukkaa muttah...). Ei sieltä oikeen tahtonu aikanaan saada mitään vastakaikua mikäli yritti jotain keskustelua saada aikaan. Vaan entäs nyt? Mitään ongelmaa. Juttu luistaa eikä katota enää tyyliin "...mitä SÄ täällä teet?" Tästähän sitä on periaatteessa haaveillu jo ekalta luokalta asti, voin vihdoin ja viimein leikkiä poikien kanssa!

Ja ottakaa ny vertailukuvaki, oon sen verta höveli tänään.



Ei, en oo siirtyny käyttään piilareita. Otin muuten vaan rillit pois.
Plus olkkarissa on paska valaistus.