Tylsistyynenä yksin kotona tulee kokeiltua kaikenlaista. Muunmuassa kuinka korkealle ääni pääsee.

Noh...
Ei mene enää niin ylös ku joskus.
Otetaan ny toki huomioon millä kromosomiparilla tässä on syntyny ja millasen ääniskaalan se on tuonu mukanansa vaikkei puheääni mitenkään kimakka lirkutus oliskaan.
Että joo. Katosivat sitte meikäläisen repertuaarista nuo yltiöpäisen korkeat äänet. Nykyään vaan pihisen.

Tän lisäks eipä oo juurikaan ollu muuta ku lihasjumitusta. Krampit katos ekan päivän jälkeen.
Lihakset tosiaan on about joka päivä pikkusen jumissa, niinku ois tehny töitä pitkänki tauon jälkeen. Ehkä oon vaan vainoharhanen mutta hauis tuntus vähä kasvaneen.
Suonet ainaki puskee käsivarsista entistä herkemmin esille, melkeen kyynärtaipeesta asti.

Alkaa vaan jo ny ärsyttää tuo puolella pussilla läträäminen. Se on niin silmämäärästä se puolikas annos.
Ja tottahan toki tässä toivoo vähä nopeampaa tahtia näihin muutoksiin, hehe.