No hups, meni vähä siitä kuukaudesta yli mitä sanoin aiemmin päivittäväni.
Ehkä olin vaan laiska, öhöhö.

No joo, mitähän jännää testosteroni ois mulle tehny.
Suoraan sanottuna, ei paljo mitään. Ainakaan radikaalia.

Ensimmäinen muutos - niin outoa ku onki - oli lihaskasvu. Saattanee johtua meikäläisen huonon kesän oravan ruumiinrakenteesta mutta kyllä aika nopiasti käsivarret otti itteensä lisää massaa. Kiitos fyysisen työn (maalari). Lisäksi emäntä oli joulun paikkeilla melkein kolme viikkoa poissa porukoillaan ja takas tultuaan kysy melkeinpä huutaen "MITÄ SUN KÄSILLE ON TAPAHTUNU?" Että joo... Hehe, en valita.
Toisekseen... Kävelen tosi paljo. Töihin ja takasi. Plus töiden takia oon paljo seisaallaan jatkuvasti ja kiipeilen telineillä. Ja kaiken lisäks kävellessä hiihdän niin jumalatonta vauhtia, että välillä jalkoja kuumottaa pohkeista reisiin asti. Mietinki yks päivä, että on se kumma jos ei tästä tuu mitään.
Noh. Yks päivä vaatteita vaihtaessa sain melkeen slaagin. Koska mun pohkeet on suoraan sanottuna aivan järkyttävät. Jännittää lihasta niin ne rajat näkyy ihan selvästi. Sama meno jatkuu niin mullon kauheet kinkut jaloissa niinku jalkapalloilijoilla.
Ai niin, emäntä kommentoi, että mun perse on "lihaisampi". Toivon mukaan se tarkottaa lihasta. Muskelipylly, lol.

Sitten.
Mun pulisongit alotti kapinan ja villiinty totaalisesti. Hyvä ettei parisenttistä karvaa löytyny joistaki kohista. Ja mulle kasvo amisviiksitupsut suupieliin. Niitä ei ny oo enää, ainakaan samoissa mitoissa koska kävin ostamassa parranajovälineet ja ajelin ne pois.
Propsit mulle, en avannu naamaani sen lomassa. Korvaan tosin tuli pykimä. *story of my life*
Leuan alle yrittää jotaki karvaa pukata mutta ne on niin hentoa haituvaa ettei sitä voi parraks millään ilveellä sanoa.
Käsivarsien karvotus on tuuhentunu ja ne on alkanu tehä vallotusretkeä kohti rystysiä. Muutenki karvotus on overall tuuheutunu ja pidentyny paikoittain. Pornoviivaa en oo saanu, en ees alku. Vaikka navan alla pari karvaa on päättäny ruveta kasvamaan pituutta. Mutta eihän niitä näe ku pitää olla au naturel blondi.
Jalkakarvat vaihtaa väriä vaalesta tummaan... Outoa.
...Ja mun kulmakarvojen väliin on ilmestyny lisää karvoja. ONNEKS NE ON VAALEITA.

Ääni ei oo mun korvissa ainakaan muuttunu mihinkään. Paitsi illasta meinaan känistä ku kuoleva elukka. Saattaa toki johtua jatkuvasta talviflunssasta. Tiiä häntä.

Kaikista hämmentävin muutos kuitenki on ollu kaunistelematta ja suomeksi sanottuna panetus. Ekaa kertaa elämässäni semmosenki ny kokenu. Oikeesti aika vitun outoa.
Varsinki se päivä ku se alko. Ensin ihmettelee, että mitä perkelettä tämä on oonks mä tulossa hulluks. Yritä siinä ny keskittyä maalaamaan seinää ku ajatukset on jossain aivan muualla. No, onhan sitä vieläki mutta siihen on tottunu ja sen sivuuttaa hyvä ettei vaan ajatellen "oh it's you again".
Nytpä ainaki ymmärrän teinipoikia. Oon iteki semmonen tällä hetkellä.

Niin, tää ehkä vähänen lihasmassan lisääntyminen on nostanu mun painoani parilla kilolla. En valita yhtään.
Mun keskimääränen paino oli aiemmin siinä semmoset 50 kiloa (pituus 163cm), nyt se on ~54 kiloa. Ihan sillä perusteella epäilen ton painonnousun johtuvan lihaksista koska tota nousua ei huomaa missään. Eipä sillä, että mun muutaman vuoden takasta kaheksan kilon painonnousuakaan olis huomannu. Tiiä mihin ne kilot mussa katoaa.

En osaa sanoa henkisistä muutoksista mitään. Paitsi toi panetus.
Mielialat ei oo ainakaan vielä tasaantunu, välillä tuntuu että pinna kärvähtää kahta helpommin ja sitte tekeeki mieli paiskoa kaikki käden ulottuvilla olevat kamat hevonhelvettiin. No, ehkä se vielä tästä.
En tiiä, kaipa mulla on välillä astetta itsevarmempi olo. Ihan vaan sen takia, että tietää kaiken suttaantuvan tästä pikkuhiljaa. Jos oikeen kärjistää niin voisin sanoa ensimmäistä kertaa elämässäni tuntevani olevan elossa. Oonhan mä aiemminki ollu mutta sillon se on ollu sen asian tiedostamista. Nyt sen oikeesti tuntee. Son aika kiva fiilis.

Parin kuukauden päästä on Testogelin vaihto Sustanoniin... Vähä kuumottaa jo.