No joo, jos vaikka kirjottas taas jotain siitä mitä nuo mömmöt on saanu aikaan.
Kerranki jopa ajallansa, tänään tulee kaks kuukautta täyteen.

Lihasten kasvu, miten sen ny ottaa. Kaipa niitä olis enemmänki jos jaksais käydä salilla nostelemas punttia tai jotain. Ei vaan oikeen inspaa mennä salille palloilemaan ku orpo piru markkinoilla ku oon niistä asioista aivan ulalla. Olis kiva löytää joku kaveri siihen hommaan.
Työt ny vaikuttaa eniten käsivarsiin, maalari ku on niin siinä tulee pakostaki nosteltua kaiken maailman purkkeja paikasta A paikkaan B tai sitte se hassu juttu ku pitää jollaki ilveellä saada 20 litran maaliämpäri telineelle.
No jaa, ehkä uutuutena on pienet rintalihaksien alut. Hartioiden seutuki näyttää aika mukavalta tällä hetkellä.

Tohon kai voi liittää ruokahalun. Ei siinä silleen huomaa mitään merkittävää eroa paitsi ehkä ny se, että pystyy syömään kerralla 400g maksalaatikkoa eikä ees tee tiukkaa. Sama toisena päivänä niin on vähä wtf-olo.

Karvotuksessa ei oo tapahtunu juurikaan muutosta, paitsi että naama on ny semmosen pienen nukkakarvan peitossa siltä alueelta mihin oletettavasti parta tulee asettumaan tulevaisuudessa. Ihan sormiin tuntuvaa tuo säälittävä nukka kuitenki on ja näkyy valoa vaste selvästi, kuten emäntäki mainitti. Käski mun ajaa naamani ystävänpäiväks, lol...
Viiksen alut on pidemmät, varmaan näkysivätki jos ei olis blondi. Oikealla puolella on ihan suupielessä yks muita vahvempi karva ja oon yrittäny sitä peilinki kautta bongailla mutta eihän se näy. Enkä kehtaa sitä ny vielä partakarvaks sanoa.

Viimeks unohtu mainita mitään mahollisesta testoaknesta. Ehkä sen takia ettei sen suhteen oo tullu mitään järkyttävää muutosta. Ainahan sitä jotain kukkimista on naamas ollu eikä se oo lisääntyny kyllä tän parin kuukauden aikana.
Että se siitä asiasta.

Ääni!
Eipä se oo matalammaks menny mutta se kuulostaa välillä aivan helvetin häröltä. Korkeat äänet muuttuu joko pihinäks tai sitte ihmeelliseks epävireiseks käninäks. Kebab-eläintä on edelleen hyvin helppo imitoida.

Henkisellä puolella ei oo juurikaan tullu muutosta... Paitsi emäntä mainitti, että suhtaudun vähä rennommin nykyään joihinki asioihin. En ny sano tohon juuta enkä jaata.
Vanha tuttu panetus on edelleen läsnä mutta kaikkeen tottuu, jopa puukkoon seläs jos makaa mahallansa...
Itseluottamusta on tullu enemmän. Huomasin sen vaan ku yks päivä sain jonku valaistumisen, että ei mun tartte olla mikään suomalaisen miehen stereotypia vaan muiden ihmisten mielipiteiden takia. Vaikka näyttäsin siltä, että homoyksisarvinen happotripillä ois oksentanu sateekaaren mun päälle niin oon silti mies. En mä tartte muiden hyväksyntää. Saatana.

Noh, vielä kuukausi Testogelillä jäljellä ja sitte vaihto Sustanoniin.
Onneks yks kaveri paljasti viime viikolla, että opettelivat koulussa pistämään lihakseen (kyseinen henkilö opiskelee lähihoitajaksi) niin siitäpä saan itelleni henkilökohtasen piikittäjän, hah!