Hassua kuinka se aika oikeesti kuluuki nopeasti!
Puoli vuotta testoilla, whoa... Tai no, kuus kuukautta ja yksi päivä jos tarkkoja ollaan. Mutta eipäs nyt olla nöpönuukia.

No joo, oli tossa 9. päivä taasen aika saada piikkiä lihaan ja ku työsopimus pajalla loppu toukokuun viimesenä päivänä niin työterveyteenkään en voinu enää mennä. Mutta onneks kaveripiiristä löytyy yks, joka opiskelee lähihoitajaks ja hän sitte hoiti homman.
Näytti siinä samalla emännälleki kuinka se tehdään niin saa sitte tuo kotihengetär piikitellä mua ihan luvan kanssa tulevaisuudessa niin ei tartte tuota kaveria vaivata aina 17 päivän välein.

Mutta jees, tuli tossa about kuukausi sitte postissa aika hormonipolin puolivuotiskäynnille, joka olis niinkus keskiviikkona 19. kesäkuuta klo 12:40.
Ja koska viime kerralla transpolilla sovittiin Syrjäsen kanssa, että soitan sinne sitte ku saan ton kyseisen ajan, jotta saadaan varattua samalle päivälle seurantakäynti (välimatkojen takia) niin hoidin senki ja Syrjästä käyn morjestaas vähä aikasemmin eli klo 10.
...Eli joudun silti heräämään ennen sianpieremää, että kerkeän Tampereelle lähtevään junaan ajoissa, jipii.

En ny tiiä voiko täs paljoa testomuutoksista puhua, mitään radikaalia ku ei oo tapahtunu. Kuitenki sitä omaa nassuansa näkee joka päivä peilistä ja omaa ääntä kuulee jatkuvasti niin vaikea sanoa mitään. Emäntäkään ei osaa ääntä kommentoida ku seki kuulee sitä joka päivä niin eihän se eroa huomaa. Täytys varmaan kysyä joltaki, jota ei niin usein näe. Äitee olis hyvä kandidaatti, hehe.

Mutta!
Ostin tässä about viikko sitte säädettävät käsipainot, että saisin vähäsen "pohjia" sitä varten jos joskus ihan salille asti eksyisin. Oon kuitenki sen verran itsetietonen näistä rimpulakäsivarsistani ja ne tuntuu olevan tissien kanssa se suurin dysforianaihe tällä hetkellä.
Jonku verran niitä on tullu ny nosteltua ja pajalla saadun pohjatyön avulla ne on jo aika kivan näköiset... Ainaki tietyssä valossa.